Se alkaa himmeänä vihreänä kajona pohjoisessa horisontissa ja voimistuu pikkuhiljaa liekkimäisesti aaltoilevaksi, värikkääksi valoilmiöksi, joka ulottuu poikki koko taivaankannen. Jopa ikänsä niitä katselleille paikallisille revontulet ovat ihme, jota pysähdytään ihailemaan.
Mitä ne ovat?
Revontulet syntyvät, kun aurinkotuuli kuljettaa mukanaan sähköisesti varautuneita hiukkasia auringosta maapallon ilmakehään. Ilmakehässä hiukkaset törmäävät kaasumolekyyleihin saaden ne loistamaan. Maapalloa ympäröivä magneettikenttä suojelee ilmakehää avaruudesta tulevilta hiukkasilta, mutta napojen kohdalla kenttä on heikompi. Siksi revontulet ovat yleisempiä napa-alueella kuin muualla maailmassa.
Miksi ne ovat värikkäitä?
Revontulissa voi nähdä monia eri värejä. Tavallisin väri on vaalea vihreä, mutta ne voivat loistaa myös punaisena, keltaisena, kirkkaanvihreinä, sinisinä ja violetteina. Väri määräytyy sen perusteella, minkä tyyppisiin kaasumolekyyleihin auringosta tulleet hiukkaset törmäävät. Vaaleanvihreä väri syntyy happimolekyyleistä 100-150 kilometrin korkeudessa. Harvinaiset kokonaan punaiset revontulet synnyttävät korkeammalla olevat happimolekyylit. Typpi antaa revontulille sinisen ja violetin sävyjä.
Koska niitä voi nähdä?
Levi sijaitsee alueella, jossa revontulia esiintyy usein – jopa joka toinen yö. Ne voi kuitenkin nähdä vain pimeän aikaan, kun sää on selkeä. Kesällä on liian valoisaa, ja pilvet estävät revontulten näkymisen maan pinnalle. Parhaat olosuhteet revontulten katseluun on tähtikirkkaina iltoina ja öinä syyskuun alusta huhtikuuhun. Revontulet ovat hieman yleisempiä syksyllä ja keväällä kuin keskitalvella, ja useimmiten ne näkyvät ilta kymmenen ja aamu kahden välisenä aikana.
Lisää tietoa revontulista ja niiden esiintymisestä Suomen Ilmatieteen laitoksen sivuilla ja Ilmatieteen laitoksen Avaruussää Suomessa.